Siirry pääsisältöön

Puoliväli ylitetty

Onko toi mun vaaka? Onko toi tosiaan minä joka olen ton vaa'an päällä? Näenkö mä vielä unta? Mitä on tapahtunut?

72,5 kg

MITÄH?! Paino on ropsahtanut aimo harppauksen alaspäin jo toistamiseen tämän viikon aikana! Tänä aamuna tuntui ekaa kertaa siltä, että turvotukset on tiessään. Flunssan takia en ole päässyt liikkumaan, niin lihaksiinkaan ei ole varastoitunut mitään.

72,5 kg tarkoittaa, että matkaa on taitettu -6,1 kg ja sitä on jäljellä 5,5 kg. PUOLIVÄLI ON SIIS YLITETTY!

Kannatti jättää toissailtana lasten kanssa leivotut mokkapalat syömättä, ja kaikki ne herkut ennen sitä yli 50 päivän ajan. Edes sormia en nuolaissut leipoessa, koska en luota itseeni. Mieli teki. Ennen olisin syönyt yhden mokkapalan tuoreeltaan, toisen vielä illalla. Aamulla tottakai yhden ja töihin olisin vienyt myös. Illalla ilman muuta lisää, koska olisin tehnyt ison pellillisen ja siitähän riittäisi. Nyt tein puolikkaan annoksen pikkupellille, josta puolet laitettiin pakastimeen ja lapsille riitti kahdeksi kerraksi herkkua. Olen hyvin saanut iskostettua heillekin, että joka päivä ei ole hyvä syödä herkkua, ja sokerilliset kaakaomurot ja vanukkaat ovat harvinaisempia meidän ruokapöydässä. Huomaavat itsekin, että ne eivät pidä nälkää niin hyvin.

Tiiättekö mikä on vielä hyvä juttu? Että kun aloitin silloin kun aloitin, olen jo tässä. Jos olisin lykännyt aloitusta, niin sitä myöhemmin saavuttaisin tavoitteen. Kannattaa siis aloittaa heti, eikä odotella sopivaa maanantaita tai kuunvaihdetta!

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyvä mieli :-)

1) Olen pysynyt tosi hyvin ruodussa syömisten kanssa. En ole kituuttanut ja ruoka on ollut monipuolista ja maistuvaa. Hedelmiä olen syönyt ehkä enemmän kuin alkuvuonna yhteensä :-D 2) Loma alkoi tänään! Luvassa viikko sporttailua talvisissa maisemissa. Ruokailut vähän jännittää, mutta eiköhän nekin hyvin mene kun muistaa kohtuuden - siis herkuissa. Ruokailu sinänsä ei ole ongelma, vaan jälkkärit ja herkut. Tänään laskeskelin kaloreita, vielä mahtuisi 350 kcal, otanko sipsejä vai oluen - päädyin ottamaan EN KUMPAAKAAN. Loma alkakoon vasta huomenna. Huomisaamuksi toivon alhaista vaakalukemaa, joka tsemppaisi minut pitämään hyvistä aikeista kiinni koko viikon.
2 kommenttia
Lue lisää

Oppimiskäyrän kulmakertoimesta

Juttelin suunnilleen kuukausi sitten ammattilaisen kanssa siitä, miten painonpudotusta kannattaisi toteuttaa. Jojolaihdutus ei tee hyvää kropalle. Äkkinäiset kuurit eivät nekään tee hyvää, tulee yleensä korkojen kera takaisin. Olen onnistuneesti ollut herkkulakossa - mm. karkkia ja suklaata olin syömättä vuoden, kun vaan päätin, ja otin TOTAALIKIELLON käyttöön. En kuitenkaan voi olla totaalikiellossa loppuelämäni ajan, vaan minun on opittava normaali suhtautuminen herkkuihin. Palkitsen itseni herkuilla: olinpa reipas kun kävin lenkillä, nyt suklaata naamaan. Jos minulla on kotona karkkia, se tulee syötyä. Se kummittelee mielessä niin kauan, että syön sen (roskiinheittäminen ei ole koskaan ollut vaihtoehto...). Tällä hetkellä kotona ei houkutuksia ole, ei karkkeja tai keksejä tai maissilastuja. Ja siellä on ihmeen helppo olla. Useimmiten heti ruokailun jälkeen minun tekee mieli jotain makeata (ja kamalan usein olen sitä ottanut!). En tiedä mistä tämä tulee - juurihan tankka...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Stop wishing. Start doing.

Tekisi mieli pyyhkiä pois kaikki vanhat postaukset. Mutta se ei poistaisi tosiasiaa: olen jälleen kerran lähtöruudussa, ja jälleen kerran se lähtöruutu on vähän kauempana maalista. Kevät. Joka v*tun kevät sama homma: liikaa duunia, liian vähän aikaa liikunnalle ja unelle, stressiä, painonnousua -> huonoa syömistä, huonoa nukkumista, huonoa tai ei ollenkaan liikkumista -> ei jaksa välittää mistään, saa tehtyä vain pakolliset (eli työt, mitenkäs kiltti tyttö muusta tinkisi) ja työuupumusta. Kaikki oireet viittasivat kilpirauhasen vajaatoimintaan, mutta täydellisten verikokeiden jälkeen mitään ei kuitenkaan ONNEKSI löytynyt. Hävettää myöntää, mutta tuloksia odotellessa hetken toivoin, että tauti löytyisi ja parin napin avulla paino alkaisi laskea ja olisin tyytyväinen itseeni. Se ei vaan mene niin, ja mieluummin olen PERUSTERVE. Se niistä selityksistä, en palaa niihin enää. Tiedän mitä tehdä. Pystyn siihen, kunhan pitkäjännitteisyys riittää. Pitkäjännitteisyyttä haen kir...
5 kommenttia
Lue lisää