Mä tykkään tatuoinneista, mutta en itselläni (kääntäen sama kuin että tykkään lapsista, mutta vain omistani). Tykkään silloin, kun ne on hyvin tehty ja sopivat kantajalleen. Onhan se hyvä sijoitus siinäkin mielessä, että kun täältä ei mitään hautaan voi viedä mukanaan, niin tatuoinnitpa voi ;-)
Luin taannoin lehdestä jutun, että USAssa tatuoinnit alkavat olla passé, ja ihmiset käyvät nyt poistamassa kuvia iholtaan. Tämä buumi on edennyt Euroopassa jo Saksaan asti, ja Suomeen sen arvellaan ehtivän 2020. Enää muutama vuosi, ja mä olen trendin aallonharjalla tatuoimattomalla ihollani :-D
Ei ku oikeesti, mullakin olisi tatuointi, jos en olisi ollut niin nössö, etten tiedä mikä kuva ja mihin. Tätä mä olen arponut kaksikymmentä vuotta. Olen todennut, että se ei vaan taida olla mun juttu.
Mulla on kaksikin tatuointia. Haaveilen kolmannesta. Tai jopa neljännestä :D kun on kaksi kuvaa ja paikkaa mihin ne haluaisin. Budjetti vaan ei anna periksi. On se sen verran kallista kuitenkin.
VastaaPoista