Siirry pääsisältöön

Treenikassi



Treenikassissa kulkee vaatteet, pesuaineet, meikit ja vähän muutakin tarpeellista. Pakkaan sen iltaisin valmiiksi, koska aamulla ei ole aikaa eikä ajatusta siitä, mitä kaikkea pitäisi olla mukana. Treenivaatteet puen aamulla valmiiksi päälle. Noin joka toinen kerta laukusta puuttuu jotain päivän työvaatteista, useimmiten sukat. Kiva vetää hikiset treenisukat takaisin jalkaan suihkun jälkeen :-/ Myös alushousut, vyö ja jopa kengät on jääneet kotiin. Mulla oli siis vain ne likaiset lenkkarit joilla olin punnertanut hiekkakentällä, joten lainasin työkaverilta korkokengät - vähän korkeammat kuin ne joihin olin tottunut, joten tunsin itseni kirahviksi. Just edellisviikolla olin nauranut, että mitä kenkäkauppaa hän oikein pitää töissä, kun on enemmän kenkiä työpöydän alla kuin mulla on yhteensä. Joskus sukat kyllä on olleet mukana - pojan sukat. Ja poika on kuusivuotias... Tänään ekaa kertaa oli unohtunut rintaliivit. Mahtavaa pukea hikiset urheiluliivit päälle. Ja sentään just eilen laitoin kassin sivutaskuun varuiksi ylimääräiset sukat ja alushousut, että on sitten jos unohtuu. Niinpä...

Aamun treeni tärisyttää jalkoja edelleen ja tangon hietymät kihelmöivät vielä kämmenissä. Ihana treeni, ihana olo. Näin alkaa hyvä päivä!
levytangot,painonnosto,painot,urheilu,vapaa-aika

Ja hei siskot - pysykää vahvoina! Laskiaispullat hyökkäävät jo toistamiseen tänä vuonna, ei anneta periksi mielihaluille!

Kommentit

  1. Neiti Michelin12. helmikuuta 2013 klo 23.23

    Toi on oikeesti ihan kauheeta jos unohtaa työvaatteita kotiin. Ja varmasti vielä inhottavampa jos joutuu laittamaan samat vaatteet jotka salilla oli päällä :P

    Mutta ehkäpä vahingosta viisastuu (yleensä minä en ;D ).

    VastaaPoista
  2. MiinusKymmenen13. helmikuuta 2013 klo 11.12

    En mäkään näköjään, kun vähän väliä jotain unohtuu :-D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyvä mieli :-)

1) Olen pysynyt tosi hyvin ruodussa syömisten kanssa. En ole kituuttanut ja ruoka on ollut monipuolista ja maistuvaa. Hedelmiä olen syönyt ehkä enemmän kuin alkuvuonna yhteensä :-D 2) Loma alkoi tänään! Luvassa viikko sporttailua talvisissa maisemissa. Ruokailut vähän jännittää, mutta eiköhän nekin hyvin mene kun muistaa kohtuuden - siis herkuissa. Ruokailu sinänsä ei ole ongelma, vaan jälkkärit ja herkut. Tänään laskeskelin kaloreita, vielä mahtuisi 350 kcal, otanko sipsejä vai oluen - päädyin ottamaan EN KUMPAAKAAN. Loma alkakoon vasta huomenna. Huomisaamuksi toivon alhaista vaakalukemaa, joka tsemppaisi minut pitämään hyvistä aikeista kiinni koko viikon.
2 kommenttia
Lue lisää

Oppimiskäyrän kulmakertoimesta

Juttelin suunnilleen kuukausi sitten ammattilaisen kanssa siitä, miten painonpudotusta kannattaisi toteuttaa. Jojolaihdutus ei tee hyvää kropalle. Äkkinäiset kuurit eivät nekään tee hyvää, tulee yleensä korkojen kera takaisin. Olen onnistuneesti ollut herkkulakossa - mm. karkkia ja suklaata olin syömättä vuoden, kun vaan päätin, ja otin TOTAALIKIELLON käyttöön. En kuitenkaan voi olla totaalikiellossa loppuelämäni ajan, vaan minun on opittava normaali suhtautuminen herkkuihin. Palkitsen itseni herkuilla: olinpa reipas kun kävin lenkillä, nyt suklaata naamaan. Jos minulla on kotona karkkia, se tulee syötyä. Se kummittelee mielessä niin kauan, että syön sen (roskiinheittäminen ei ole koskaan ollut vaihtoehto...). Tällä hetkellä kotona ei houkutuksia ole, ei karkkeja tai keksejä tai maissilastuja. Ja siellä on ihmeen helppo olla. Useimmiten heti ruokailun jälkeen minun tekee mieli jotain makeata (ja kamalan usein olen sitä ottanut!). En tiedä mistä tämä tulee - juurihan tankka...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Stop wishing. Start doing.

Tekisi mieli pyyhkiä pois kaikki vanhat postaukset. Mutta se ei poistaisi tosiasiaa: olen jälleen kerran lähtöruudussa, ja jälleen kerran se lähtöruutu on vähän kauempana maalista. Kevät. Joka v*tun kevät sama homma: liikaa duunia, liian vähän aikaa liikunnalle ja unelle, stressiä, painonnousua -> huonoa syömistä, huonoa nukkumista, huonoa tai ei ollenkaan liikkumista -> ei jaksa välittää mistään, saa tehtyä vain pakolliset (eli työt, mitenkäs kiltti tyttö muusta tinkisi) ja työuupumusta. Kaikki oireet viittasivat kilpirauhasen vajaatoimintaan, mutta täydellisten verikokeiden jälkeen mitään ei kuitenkaan ONNEKSI löytynyt. Hävettää myöntää, mutta tuloksia odotellessa hetken toivoin, että tauti löytyisi ja parin napin avulla paino alkaisi laskea ja olisin tyytyväinen itseeni. Se ei vaan mene niin, ja mieluummin olen PERUSTERVE. Se niistä selityksistä, en palaa niihin enää. Tiedän mitä tehdä. Pystyn siihen, kunhan pitkäjännitteisyys riittää. Pitkäjännitteisyyttä haen kir...
5 kommenttia
Lue lisää