Siirry pääsisältöön

Hii-haa

Alaselkä oli aamulla jumissa - lihas painaa hermoa, ja se ottaa kipiää. Kävin hiihtämässä, ja sitten se vasta jumissa olikin. Koitin venyttää, mutta ei siitä mitään tullut. Turvauduin särkylääkkeeseen, ja sen jälkeen on ollut ok. Mutta nyt illalla aion venyttää sitä. En oikein tiedä mikä ottaisi parhaiten, mutta kun selinmakuulla nostaa jalat pään yli (hartiaseisontatyyppisesti), niin se tuntuu menevän perille oikeaan paikkaan.

Kävin aamupäivällä hiihtämässä järvellä, 12 km ja 1 h 15 min. Latu oli hyvässä kunnossa, vaikka viereiselle luistelu-uralle (siis sellaiselle missä mennään luistimilla) on noussut vettä. Taivaalta tuli vähän jäistä lunta, joten oli tosi hyvä että olin ottanut lasit mukaan.

Etsin aikanaan aika kauan sopivia sporttiaurinkolaseja, koska ne ovat monesti tosi isoja nenän päältä. Sitten sattumalta löysin tämänkaltaiset Blizit (ja yhtään isompaa kuvaa en netistä löytänyt), joissa on sankojen lisäksi joustava remmi, mikä on tosi hyvä just talvella pipon päällä. Linssejä on kahdet, harmaat jotka on hyvät kun ei aurinko paista ja sitten ruskeat auringonpaisteeseen.

Ai niin, arvatkaas mikä tänään harmitti hetken? Herkuttomuus! Oltiin Fazerilla brunssilla, ja siellä olisi ollut tarjolla kinuskikakkua, mansikkatorttua ja sacher-kakkua. Oi oi oi! Olisi tehnyt mieli maistaa kaikkia.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyvä mieli :-)

1) Olen pysynyt tosi hyvin ruodussa syömisten kanssa. En ole kituuttanut ja ruoka on ollut monipuolista ja maistuvaa. Hedelmiä olen syönyt ehkä enemmän kuin alkuvuonna yhteensä :-D 2) Loma alkoi tänään! Luvassa viikko sporttailua talvisissa maisemissa. Ruokailut vähän jännittää, mutta eiköhän nekin hyvin mene kun muistaa kohtuuden - siis herkuissa. Ruokailu sinänsä ei ole ongelma, vaan jälkkärit ja herkut. Tänään laskeskelin kaloreita, vielä mahtuisi 350 kcal, otanko sipsejä vai oluen - päädyin ottamaan EN KUMPAAKAAN. Loma alkakoon vasta huomenna. Huomisaamuksi toivon alhaista vaakalukemaa, joka tsemppaisi minut pitämään hyvistä aikeista kiinni koko viikon.

Oppimiskäyrän kulmakertoimesta

Juttelin suunnilleen kuukausi sitten ammattilaisen kanssa siitä, miten painonpudotusta kannattaisi toteuttaa. Jojolaihdutus ei tee hyvää kropalle. Äkkinäiset kuurit eivät nekään tee hyvää, tulee yleensä korkojen kera takaisin. Olen onnistuneesti ollut herkkulakossa - mm. karkkia ja suklaata olin syömättä vuoden, kun vaan päätin, ja otin TOTAALIKIELLON käyttöön. En kuitenkaan voi olla totaalikiellossa loppuelämäni ajan, vaan minun on opittava normaali suhtautuminen herkkuihin. Palkitsen itseni herkuilla: olinpa reipas kun kävin lenkillä, nyt suklaata naamaan. Jos minulla on kotona karkkia, se tulee syötyä. Se kummittelee mielessä niin kauan, että syön sen (roskiinheittäminen ei ole koskaan ollut vaihtoehto...). Tällä hetkellä kotona ei houkutuksia ole, ei karkkeja tai keksejä tai maissilastuja. Ja siellä on ihmeen helppo olla. Useimmiten heti ruokailun jälkeen minun tekee mieli jotain makeata (ja kamalan usein olen sitä ottanut!). En tiedä mistä tämä tulee - juurihan tankka...

Stop wishing. Start doing.

Tekisi mieli pyyhkiä pois kaikki vanhat postaukset. Mutta se ei poistaisi tosiasiaa: olen jälleen kerran lähtöruudussa, ja jälleen kerran se lähtöruutu on vähän kauempana maalista. Kevät. Joka v*tun kevät sama homma: liikaa duunia, liian vähän aikaa liikunnalle ja unelle, stressiä, painonnousua -> huonoa syömistä, huonoa nukkumista, huonoa tai ei ollenkaan liikkumista -> ei jaksa välittää mistään, saa tehtyä vain pakolliset (eli työt, mitenkäs kiltti tyttö muusta tinkisi) ja työuupumusta. Kaikki oireet viittasivat kilpirauhasen vajaatoimintaan, mutta täydellisten verikokeiden jälkeen mitään ei kuitenkaan ONNEKSI löytynyt. Hävettää myöntää, mutta tuloksia odotellessa hetken toivoin, että tauti löytyisi ja parin napin avulla paino alkaisi laskea ja olisin tyytyväinen itseeni. Se ei vaan mene niin, ja mieluummin olen PERUSTERVE. Se niistä selityksistä, en palaa niihin enää. Tiedän mitä tehdä. Pystyn siihen, kunhan pitkäjännitteisyys riittää. Pitkäjännitteisyyttä haen kir...