Leivonnaisten vuosi

Berliininmunkki sopii hyvin blogin väreihin.

Vuosi alkaa askeettisella tammikuulla, koska joulunajan mätöt ovat vielä tuoreessa muistissa. Onneksi on syntymäpäivä, saa tehdä kakun ja puhaltaa kynttilät!

Tammikuun lopussa ilmestyvät kahviloihin ja kauppoihin tarjolle jo runebergin tortut. Onneksi en tykkää niistä. No heti perään tuleekin sitten laskiaispullat, ne kyllä maistuisi. Niin ja ystävänpäiväleivokset, tottakai, tai ainakin sydämen malliset keksit tai suklaat - tai no, miksei kokonainen rasiallinen suklaata. Tai helluset nallet, joilla on suklaatikkari sylissä. Eikä se ole edes hyvänmakuista suklaata.

Maaliskuun alussa on naistenpäivä, ja tottakai silloin naisia pitää muistaa. Miten olisi kukat? No ei, laitetaan pullaa kahvihuoneeseen tarjolle. Pari päivää on hiljaisempaa juhlapyhissä, mutta aleksanterinleivokset, perunaleivokset ja voisilmäpullathan ovat aina ajankohtaisia.

Sitten tuleekin pääsiäinen, ja pupu ja kukkokin alkaa munia. Suklaamunia on paikat täynnä, vaikka yhtään ei itse osteta lapsille. Niitä on niin paljon, että niitä pitää säännöstellä, ja silti niitä riittää moneksi viikoksi. Rahkapullat kuuluvat myös pääsiäisen aikaan.

Huhtikuussa on onneksi hiljaisempaa, mutta tarjolla on perinteisiä leivonnaisia: korvapuusteja ja berliininmunkkeja. Rocky road ja jäälauttaleivonnaiset sopisivat kivasti tähän väliin. Donitsejahan voi syödä koska vaan.

Jo huhtikuun lopussa tarjolle tulee tippaleipiä ja munkkeja, jotka huuhdellaan alas simalla. Röyh! Toukokuun toisena sunnuntaina äiti teeskentelee nukkuvaa saadakseen sänkyyn lasten koristeleman kakun. Äitienpäivälounaalla jälkkäriksi on mansikkaleivoksia.

Kesän tullen tarjoilut ovat keveämpiä, palaverien kampaviinerit vaihtuvat unelmankevyeeseen marenkileivokseen. Valmistujaisissa tarjotaan ylioppilasleivoksia ja bebe-leivoksia voileipäkakkujen kera. Piknikille valmistetaan sacher-leivonnaisia tai swartzwaldinkakku.

Viimeistään juhannuksena valmistetaan ja tarjotaan kakku kesän ensimmäisistä tuoreista mansikoista. Ja sen jälkeen aletaan revitellä marjakorileivoksilla, mustikkapiirakalla ja vadelmaleivoksilla, kun metsästä ja toreilta alkaa saada lähiruokaa.

Heinäkuussa lomaillaan, ja lomalla syödään paljon jäätelöä. Jäätelön kanssa sopii hyvin kääretorttu tai keksit. Tai mustikkappiirakka, jos ei ole jo saanut yliannostusta.

Syyskuussa saadaan omenapiirakkaa oman pihan omenoista ja porkkanakakun tarpeet kasvimaalta. Metsästä löytyy tarpeet sienipiirakkaan, puolukkapiirakkaan ja karpalopiirakkaan.

Lokakuussa vietetään oikein korvapuustipäivää. Lokakuussa on myös oikein leivontaviikko, jolloin kaikkien pullantuoksuisten äitien pitää vähintään leipoa sämpylöitä. Lokakuussa kauppoihin rakennetaan jo joulukarkkiosastot. Ensi vuonna ehkä jo syyskuussa?

Isiä muistetaan kakulla, tottakai. Jos ei jaksa itse leipoa kakkua, niin ainahan voi ostaa kaupasta tai konditoriasta valmiin kinuskikakun. Marraskuussa ankeutta karkoitetaan myös halloween-leivonnaisilla, jotka näyttävät ällöiltä ja yleensä myös maistuvat.

Vihdoinkin joulukuu ja joululeivonnaiset! Joulutortut, piparit, jäädykkeet, kahvikakut ja tähtipullat katoavat parempiin suihin. Ja marmeladit ja konvehdit, niitä viedään tuliaisiksi ja lahjoiksikin, joten niitä riittää maaliskuulle asti, elleivät sitten uudenvuodenlupausten aikaan joudu roskiin.

* * * * * * * * * * * * * * * * * *
Miksi mä kirjoitan leivonnaisista? Tuli mieleen, että kaikille kausille on omat leivonnaisensa, jotka vaanivat joka kulman takana ja huutavat ottavaan mukaan. Minä aion pysyä tiukkana.