Voitteko kuvitella, etten tähän ikään mennessä ole koskaan juossut juoksumatolla? Kunnes tänä aamuna duunin salilla repäisin :-D Tepastin siinä 40 min, tarkoitus oli olla vähän pidempään mutta palaveri painoi jo päälle ja suihkussa piti keretä käydä. Ihan miellyttä kokemus, tuli hiki ja kauhee punotus, ja niinpä jälkihikoilin siinä palaverissa. Eli paras olisi, kun varaisi enemmän aikaa ja venyttelisi lopuksi. Mutta kun herään kahdesti viikossa viideltä jumppaan, niin tekee kolmena muuna aamuna mieli nukkua kuuteen, ja sitten jos palaveri alkaa puoli ysi niin jää vähän nysäksi tuo aamutreenailu.
Paino hilautuu pikkuhiljaa ylöspäin, vika ei voi olla muussa kuin lääkkeissä: syömiset on 1200-1500 kcal päivässä, herkkuja ei ole ruokavaliossa ja liikuntaa on lähes joka päivä. Turvotusta on, mutta ajattelin etten silti ottaisi nesteenpoistotabletteja vielä, kun ei ole sellainen superturvotus vielä - ja mä todella tiedän mitä se on, ekassa raskaudessa lopussa olin niin turvonnut että en itsekään tunnistanut kasvojani peilistä :-o Nyt vaan toivon, että antibioottikuuri laske vastustuskykyä niin alas, että jokainen nuhaflunssa tarttuu. Ehkä mä nyt vaan unohdan sen painohomman vähäksi aikaa (voi kun voiskin!).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti