Siirry pääsisältöön

Sujuva sunnuntai

Voi vitsit mä luulin aamulla, että joku norovirus on hyökännyt :-/ Vatsa tyhjeni ennätysvauhtia ja olo ei ollut kummoinen. Kuulostelin, join vettä, söin varovasti banaanin, kuulostelin taas. Söin kaksi näkkileipää ja kuulostelin. Lounaaksi söin pinaattikeittoa ja kananmunanvalkuaisia. Koska olo oli normalisoitunut, uskalsin lähteä tunnin kävelylenkille. Päivälliseksi sushia, ja iltapalalle väkersin jo rahkan (+mansikoita ja pellavansiemenrouhetta) odottamaan.

Eli tällä kertaa selvisin säikähdyksellä, huh. Taisi olla kyse vain vähäisen syömisen aiheuttamasta epätasapainotilasta. Tänäänkin kalorit ovat 1200 tuntumassa. Mä luulen, että se on liian vähän, pitäisi nostaa 1500:een, tai painonlasku tyssää alkuunsa. Mutta jotenkin en uskalla syödä lisää, tai en tiedä mitä söisin. Ja kammoksun lisäkaloreita, vaikka ei pitäisi :-/ Taidan hakea vähän maapähkinöitä, niistä saa helposti ns. hyvää rasvaa.

Nuha on jo vähän parempi kuin eilen. Eli kyllä tästä täytyy kohta kömpiä yöpuulle ja huomenna aamusta salille ja töihin. Kun vaan nukuttaisi yöllä, on rytmi sen verran pyllyllään että ei taida uni ihan heti tulla. Seuraava loma häämöttää onneksi jo maaliskuulla :-)

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyvä mieli :-)

1) Olen pysynyt tosi hyvin ruodussa syömisten kanssa. En ole kituuttanut ja ruoka on ollut monipuolista ja maistuvaa. Hedelmiä olen syönyt ehkä enemmän kuin alkuvuonna yhteensä :-D 2) Loma alkoi tänään! Luvassa viikko sporttailua talvisissa maisemissa. Ruokailut vähän jännittää, mutta eiköhän nekin hyvin mene kun muistaa kohtuuden - siis herkuissa. Ruokailu sinänsä ei ole ongelma, vaan jälkkärit ja herkut. Tänään laskeskelin kaloreita, vielä mahtuisi 350 kcal, otanko sipsejä vai oluen - päädyin ottamaan EN KUMPAAKAAN. Loma alkakoon vasta huomenna. Huomisaamuksi toivon alhaista vaakalukemaa, joka tsemppaisi minut pitämään hyvistä aikeista kiinni koko viikon.
2 kommenttia
Lue lisää

Oppimiskäyrän kulmakertoimesta

Juttelin suunnilleen kuukausi sitten ammattilaisen kanssa siitä, miten painonpudotusta kannattaisi toteuttaa. Jojolaihdutus ei tee hyvää kropalle. Äkkinäiset kuurit eivät nekään tee hyvää, tulee yleensä korkojen kera takaisin. Olen onnistuneesti ollut herkkulakossa - mm. karkkia ja suklaata olin syömättä vuoden, kun vaan päätin, ja otin TOTAALIKIELLON käyttöön. En kuitenkaan voi olla totaalikiellossa loppuelämäni ajan, vaan minun on opittava normaali suhtautuminen herkkuihin. Palkitsen itseni herkuilla: olinpa reipas kun kävin lenkillä, nyt suklaata naamaan. Jos minulla on kotona karkkia, se tulee syötyä. Se kummittelee mielessä niin kauan, että syön sen (roskiinheittäminen ei ole koskaan ollut vaihtoehto...). Tällä hetkellä kotona ei houkutuksia ole, ei karkkeja tai keksejä tai maissilastuja. Ja siellä on ihmeen helppo olla. Useimmiten heti ruokailun jälkeen minun tekee mieli jotain makeata (ja kamalan usein olen sitä ottanut!). En tiedä mistä tämä tulee - juurihan tankka...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Stop wishing. Start doing.

Tekisi mieli pyyhkiä pois kaikki vanhat postaukset. Mutta se ei poistaisi tosiasiaa: olen jälleen kerran lähtöruudussa, ja jälleen kerran se lähtöruutu on vähän kauempana maalista. Kevät. Joka v*tun kevät sama homma: liikaa duunia, liian vähän aikaa liikunnalle ja unelle, stressiä, painonnousua -> huonoa syömistä, huonoa nukkumista, huonoa tai ei ollenkaan liikkumista -> ei jaksa välittää mistään, saa tehtyä vain pakolliset (eli työt, mitenkäs kiltti tyttö muusta tinkisi) ja työuupumusta. Kaikki oireet viittasivat kilpirauhasen vajaatoimintaan, mutta täydellisten verikokeiden jälkeen mitään ei kuitenkaan ONNEKSI löytynyt. Hävettää myöntää, mutta tuloksia odotellessa hetken toivoin, että tauti löytyisi ja parin napin avulla paino alkaisi laskea ja olisin tyytyväinen itseeni. Se ei vaan mene niin, ja mieluummin olen PERUSTERVE. Se niistä selityksistä, en palaa niihin enää. Tiedän mitä tehdä. Pystyn siihen, kunhan pitkäjännitteisyys riittää. Pitkäjännitteisyyttä haen kir...
5 kommenttia
Lue lisää