Siirry pääsisältöön

Onpa ihanaa olla nainen

No ei ole! #¤%#"!!! Heräsin 02.30 ja sen jälkeen ei uni tullut, ei vaan yhtään väsyttänyt. Pyörin lakanoissa ja katoin telkkaria, ja kun kello viimein läheni viittä, nousin ja lähdin tankkaamaan auton ja salille. Miten tää naisiin liittyy? Veikkaan tämän johtuvan hormoneista ja siitä, että menkat on alkamassa. Viimeksi oli ihan sama, ja kun yhdelle terveydenhoitajakaverille siitä mainitsin, hän sanoi että voisi liittyä kiertoon. No kukkuu, tässä sitä nyt sitten mennään puolivaloilla päivä ja iltapäivästä mä oon salee ihan naatti.

Hyvä juttu on se, että salitreeni on tehty ja loppupäivän saakin väsyttää. Tein uudella ohjelmalla, se on kaksijakoinen ja molempina päivinä on sekä ylä- että alakroppaa ja selkä + vatsa. Tämä siksi, että käyn crossfitissä 2-4 kertaa viikossa ja siellä ohjelmassa on mitä milloinkin, eli ei voi valita tekeekö vai ei. Ohjelma oli ihan kiva, mutta aikaa meni 1 h 30 min mikä on kyllä aika paljon, tosin liikkeitäkin on 10. Ai miten ihanasti smith-kyykky tuntui! Tein oikein superalas ja ajattelin niitä ihania pakarakuvia missä on motivaatiotekstejä :-D

Vaatteista huomaa että tiivistymistä tapahtuu vaikka paino ei just nyt ole liikahtanutkaan (paitsi ylöspäin muutaman sata grammaa, varmaan laskee taas kun menkat alkaa). Farkut ei kinnaa vaan tuntuvat vyötäröstä, reisistä ja pepusta väljemmiltä, vyötä saa kiristää ja trikoita saa nykiä ylöspäin. IHANAA!

Eli huonosta yöstä huolimatta päätin, että tästä tulee hyvä päivä :-) Asenne ratkaisee - aina.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyvä mieli :-)

1) Olen pysynyt tosi hyvin ruodussa syömisten kanssa. En ole kituuttanut ja ruoka on ollut monipuolista ja maistuvaa. Hedelmiä olen syönyt ehkä enemmän kuin alkuvuonna yhteensä :-D 2) Loma alkoi tänään! Luvassa viikko sporttailua talvisissa maisemissa. Ruokailut vähän jännittää, mutta eiköhän nekin hyvin mene kun muistaa kohtuuden - siis herkuissa. Ruokailu sinänsä ei ole ongelma, vaan jälkkärit ja herkut. Tänään laskeskelin kaloreita, vielä mahtuisi 350 kcal, otanko sipsejä vai oluen - päädyin ottamaan EN KUMPAAKAAN. Loma alkakoon vasta huomenna. Huomisaamuksi toivon alhaista vaakalukemaa, joka tsemppaisi minut pitämään hyvistä aikeista kiinni koko viikon.
2 kommenttia
Lue lisää

Oppimiskäyrän kulmakertoimesta

Juttelin suunnilleen kuukausi sitten ammattilaisen kanssa siitä, miten painonpudotusta kannattaisi toteuttaa. Jojolaihdutus ei tee hyvää kropalle. Äkkinäiset kuurit eivät nekään tee hyvää, tulee yleensä korkojen kera takaisin. Olen onnistuneesti ollut herkkulakossa - mm. karkkia ja suklaata olin syömättä vuoden, kun vaan päätin, ja otin TOTAALIKIELLON käyttöön. En kuitenkaan voi olla totaalikiellossa loppuelämäni ajan, vaan minun on opittava normaali suhtautuminen herkkuihin. Palkitsen itseni herkuilla: olinpa reipas kun kävin lenkillä, nyt suklaata naamaan. Jos minulla on kotona karkkia, se tulee syötyä. Se kummittelee mielessä niin kauan, että syön sen (roskiinheittäminen ei ole koskaan ollut vaihtoehto...). Tällä hetkellä kotona ei houkutuksia ole, ei karkkeja tai keksejä tai maissilastuja. Ja siellä on ihmeen helppo olla. Useimmiten heti ruokailun jälkeen minun tekee mieli jotain makeata (ja kamalan usein olen sitä ottanut!). En tiedä mistä tämä tulee - juurihan tankka...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Stop wishing. Start doing.

Tekisi mieli pyyhkiä pois kaikki vanhat postaukset. Mutta se ei poistaisi tosiasiaa: olen jälleen kerran lähtöruudussa, ja jälleen kerran se lähtöruutu on vähän kauempana maalista. Kevät. Joka v*tun kevät sama homma: liikaa duunia, liian vähän aikaa liikunnalle ja unelle, stressiä, painonnousua -> huonoa syömistä, huonoa nukkumista, huonoa tai ei ollenkaan liikkumista -> ei jaksa välittää mistään, saa tehtyä vain pakolliset (eli työt, mitenkäs kiltti tyttö muusta tinkisi) ja työuupumusta. Kaikki oireet viittasivat kilpirauhasen vajaatoimintaan, mutta täydellisten verikokeiden jälkeen mitään ei kuitenkaan ONNEKSI löytynyt. Hävettää myöntää, mutta tuloksia odotellessa hetken toivoin, että tauti löytyisi ja parin napin avulla paino alkaisi laskea ja olisin tyytyväinen itseeni. Se ei vaan mene niin, ja mieluummin olen PERUSTERVE. Se niistä selityksistä, en palaa niihin enää. Tiedän mitä tehdä. Pystyn siihen, kunhan pitkäjännitteisyys riittää. Pitkäjännitteisyyttä haen kir...
5 kommenttia
Lue lisää