Odotan kovasti ensi maanantaita! Tai oikeastaan odotan jo sitä, että ohjeet tulisivat sähköpostiin ja foorumia Fitfarmin sivuilla aukeaisi. Toisaalta olen kauhuissani siitä, miten saan liikunnat ja kokkaukset mahtumaan päiviini - tai aikaisiin aamuihin ja iltoihin.
Päivät kuluvat töissä, ja usein illatkin töiden parissa. Yöunista pidän kiinni vaikka mikä olisi! Minusta johtumattomista syistä meillä nukutaan nykyisin vähän huonosti, ja välillä työt valvottavat. Töitä on tosiaan riittämiin vaikka kahdelle ihmiselle, enkä saa yhtälöä ratkaistua omin voimin. Työpaikan vaihto ei ole niin yksinkertainen juttu, ja toisaalta pidän työstäni valtavasti, joten ei oikein ole aikomustakaan vaihtaa. Pystyn nousemaan aamulla aikaisin ja jopa kömpimään salille, ehkä lenkillekin, vaikka pimeää onkin. Asumme katuvalojen tavoittamattomissa, mutta onneksi koira on aina valmis lähtemään turvaksi mukaan. Töissä pystyn käyttämään kuntosalia, siellä on hyvät laitteet niin punttipuolella kuin vemputusvehkeissäkin.
WHERE THERE'S A WILL THERE'S A WAY.
Että en ole varmaan maailman ainoa ihminen, joka on joutunut arkeaan sumplimaan. Olen jo keväästä asti joutunut karsimaan kaiken ylimääräisen pois kalenterista, sillä en halua elää vapaa-aikaakin kellon kanssa. Olen karsinut elämästäni turhia asiota, jotka vievät energiaa, mutta eivät anna mitään, tai pahimmillaan vain pahan mielen. Olen suorittaja ja innostuja, mutta kapasiteetti on sen verran täyskäytössä, että väsähdän helposti. Seuranta ja tulokset motivoivat minua, joten minun pitäisi kehittää Superdietille joku hyvä pohja, johon kerään tietoja ja sitä kautta näen kehitystä. Toisalta minun tulisi olla itselleni armollisempi, ja tätä olen harjoitellut syksyn aikana. Siitä on tullut ihan hyviä päätöksiä ja onnistumisiakin jo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti