Aistiharhoja

Mun mies on ehkä sokea. Puhuin tänään siitä, että haluan pudottaa painoa koska en pidä ulkonäöstäni. Että pystyiskö olemaani vuoden ilman suklaata jos rupeisi. Niin en mä kuulemma ole edes paha suklaaholisti jos vertaa johonkin työkaveriinsa, koska jos meillä ei ole suklaata, en myöskään lähde sitä kaupasta hakemaan (hei meidän lähikauppa on 7 km päässä, ihan sais autolla lähteä ja niin hullu mä en ole).

Joo joo mutta kun mä olen ylipainoinen. No ethän ole :-o No olen laskureiden mukaan :-o Jaa no mut ei se näy, ei se haittaa. Ja välillä se kehuu mua hyvännäköiseksi ja seksikkääksi. Onko sillä menny näkö vai muisti?

Hyvä päivä

Kunnollinen aamupala (rahkaa, mansikoita ja vehnäleseitä), tunti hiihtoa (7,6 km enkä kaatunut kuin kolme kertaa, tasaisella ja ylämäessä, eli ei voi lipsumistakaan syyttää), hyvä lounas (vihanneksia, raejuustoa ja vähän lohipastaa) ja Spotifyn upgade premiumiksi, jotta saa kuulumaan mobiilistikin. Tein pari soittolistaa, mutta nyt kun tarvis meneviä biisejä, ei tule yhtään mieleen. Täytyy napsutella lisää sitä mukaan kun kuulee hyvää musaa. Illalla luvassa vakuutuskorvausten hakemista (ei niin siistii) ja sen sellaista.

Kerroinko jo, että eilenKIN oli herkuton päivä - second day in a row! Ja olen taas laitellut syömisiä ylös Kiloklubiin, niin näkee vähän mistä se ruokavalio koostuu.

Eka herkuton päivä takana!

Eilen oli eka herkuton päivä! Ja se on kuulkaa oikeesti iso asia! En oikeesti muista koska niin olisi käynyt ettei herkkuja olisi kuulunut päivän ruokavalioon. Varmaan joskus marraskuussa, ja vahingossa. No okei, ehkä joku hassu päivä viimeisen kuukauden aikanakin.

Ja arvaas mitä? Huomasin, että herkuttomuuteen ei kuollutkaan :-o Ehkä voisin tehdä tänään saman tempun? Ja pitääkin, mähän lupasin että 19.1. vasta herkkuja, hupsis...

En kannata totaalikieltäytymistä (tyyliin Fit Farmin Go Fat Go - joka muuten on varmasti oikein hyvä ja toimiva juttu), mutta en myöskään rentoa laihduttelua (tyyliin Kiloklubi ja Patrik

Borg). Sillä välillä on se, mitä mä uskon pystyväni noudattamaan pidemmän aikaa, kunhan vaan saan aikaiseksi aloittaa. Ja nyt mä aloitiin! (Miks tohon marginaaliin jää tollasen pykälät joita en saa pois?)

Kävin hiihtämässä yhdeksän kilometriä, aikaa siihen kului 1 h 5 min. Nyt pitäisi vaihtaa uudet pitoteipit suksiin ja lisätä luistoa, mutta mihin ihmeeseen autotallista on kadonneet mun suksivärkit?! Täytyy kai käydä huomenna ostamassa uudet.

Heia Heialla on (ainakin) iPhonelle appsi, jolla on kätevämpi merkata liikunnat kuin selaimen kautta. Siellä on joku trackerikin, mutta en ole koittanut sitä vielä. Sports Trackerillä mennään - kun mennään, se nimittäin ei aina lähde käyntiin, minkä tietenkin huomaa vasta kun lenkki on heitetty :-/

Vali vali - ja pari lupausta

Valitusvaroitus.

Kävin alennusmyynneissä, en tosin a) etsinyt b) ostanut itselleni mitään. Mä en a) tarvitse b) halua ostaa mitään tavaroita. Vaatteita en viitsi ostaa NÄIN ISONA.

Nakkasin karkkia ja suklaata roskiin. Jos sitä on, se tulee syötyä. No en tietenkään kaikkea heittänyt pois.

Ja sit mä mietin, että pystyisikö ihminen olemaan vuoden syömättä suklaata? Ja vielä niin, ettei korvaa sitä muilla karkeilla? Karkkia mun ei koskaan tee mieli, mutta suklaata koko ajan.

Ja huomasin, että kun luen toisten blogeja näin joulun jälkeen, niin ei niistäkään oikein pontta saa, kun ovat repsahduksilla ja suklaakuvilla vuodatettuja.

Ja sitäkin mä vielä mietin, että vetäiskö paaston alkuvuodesta, niin sais tän ähmämässäyksen katkeamaan. Ja saunasiiderit/oluet jää kanssa juomatta, ihan turhaa lisäenergiaa. Kuohuviininkulutukseni luultavasti kasvaa :-D

Suklaansyönti vähenee NYT. Seuraavan kerran herkkuja 19.1. kun on kaverin hääjuhla. Ehkä kuolen siihen mennessä, mutta ei tää muuten lopu koskaan. Turhaan mä odotan 1.1. kun voisin aloittaa jo nyt.

Ylös, ulos ja pulkkamäkeen ja uimahalliin pulikoimaan lasten kanssa. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa!

Hommaa ensi vuodeksi

Aineenvaihdunnan vauhdittaminen

Mä palelen jatkuvasti (tosin en kertaakaan nyt loman aikana, mutta töissä joka päivä :-/ ). Tuli mieleen, että millä aineenvaihduntaan saisi lisää vauhtia, ja kaivelin netistä ohjeita. Tässä lista asioista, jotka löytyi eri lähteistä.

- syö aikaisin aamulla
- syö 3-4 h välein
- syö tulisesti maustetettua ruokaa
- syö hiilihydraattien sijaan vähärasvaista proteiinipitoista ruokaa (proteiinin polttaminen kuluttaa enemmän energiaa)
- juo vettä
- juo vihreää teetä
- hikoile = harrasta liikuntaa, aerobinen liikunta kiihdyttää aineenvaihduntaa jopa tunneiksi suorituksen jälkeen
- hanki lihasmassaa, lihas polttaa energiaa nopeammin kuin rasva
- nuku enemmän

Eli... terveellinen ruokavalio, liikunta ja säännöllinen unirytmi = hyvät elintavat.

Tässä samalla join kolme tuopillista vettä. Jos ei päivänmittaan, niin sitten yhdeltä istumalta, perkele.

Har har har

Uutta luettavaa

Kävin läpi blogit, jotka on mun lukuluettelossa. Joka kolmas niistä blogeista, joita aloin syksyllä seurata, on hiljentynyt tai lopettanut. Mä tarviin uutta luettavaa, uutta inspiraatiota omaan projektiin. Lähden etsimään.

Nyt oikeesti.

Oksennusvaroitus!

Paino on vakiintunut 77-78 kilon välille. Ei suinkaan alaspäin siis, vaan kiivennyt taas kilon pari ylöspäin. Näin ei voi jatkaa.

Herkkuja menee joka päivä, erityisesti suklaata. Oikeesti pystyn syömään yhdeltä istumalta puolikkaan levyn ilman että tekee pahaa. Yleensä kuitenkin käyn hakemassa sitä rivi kerrallaan tai neljä konvehtia kerrallaan. Hups, laatikko puolillaan.

Olin joulunalusviikon lomalla itsekseni, ja säännöllisestä ruokarytmistä ei ollut tietoakaan. Saatoin aamulla juoda lasin tuoremehua, sitten sitä suklaata, lounaaksi pari voileipää, suklaata, illalla vähän jotain ja tietenkin suklaata päälle. Illalla siideri tai glögi tai molemmat. En syönyt moneen päivään mitään lämmintä ruokaa tai ateriaksi määriteltävää. Muutaman banaanin sentään, että ei ihan ilman hedelmiä tai vihanneksia mennyt.

Joulunajan ruokailut ovat menneetkin sitten jo säännöllisemmin. Övereitä en vedä, sen olen oppinut, mutta onhan juhlaruoka rasvaisempaa ja suolaisempaa kuin ne mun voileivät arkena. Ja olutta ruoan kanssa, tottakai.

Että näin. Arvaatkin varmaan, mikä on mun uudenvuodenlupaus.

Älä ota ensimmäistä.

Et kuitenkaan pysty olemaan ottamatta toista, kolmatta... kahdeksatta... viidettäkymmentäneljättä.