Koska Positiivisuus ruokkii onnistumista, Asenne ratkaisee aina ja mitä näitä postiivisen ajattelun mantroja nyt onkaan, niin aion julkaista vain tämän yhden negatiivisen postauksen.
Tilanne on se, että inhoan ulkonäköäni. Mua ällöttää vararengas vyötäröllä, paksut reidet, leveä takapuoli, roikkuvat allit ja kasvojen huono iho. "Jokaisessa ihmisessä on jotain kaunista" - just nyt en vaan muista mikä kohta se mussa oli :-/
Mulla on kaikki tieto, jonka tarvitsen onnistuakseni. Selkärangattomuus on itsekurin puutetta, joka estää mua pysymässä hyvissä päätöksissäni (en syö herkkuja, syön terveellisesti, syön enemmän vihanneksia, pidän kiinni lautasmallista ja ateriarytmistä, juon tarpeeksi vettä, liikun järkevästi enkä vedä övereitä joiden seurauksena kyllästyn nopeasti).
Mä TIEDÄN, että kun mä tekisin asiat oikein kahden viikon ajan, saisin draivin päälle ja onnistumisia, joista saan voimaa. Mä en vaan saa sitä kahta viikkoa alkuun. Oikeastaan hyvä, että loma loppuu ja alkaa arki ja arjen rytmi. Tää lorvailu ei vaan sovi mulle (eikä mun kropalle). Ei tosin tee myöskään stressi ja liian lyhyet yöunet, joten mun on ehkäistävä niitä arjessa.
Epätoivoista? Ehei, vaan täynnä mahdollisuuksia - siihen on uskottava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti