Kävin polskuttelemassa aamutuimaan 45 min, siinä ehtii kauhoa 1100 metriä. Tuli hyvä olo, mutta kroppa on kyllä aika väsynyt eilisestä crossfitistä. Nyt tuntuu jäykältä, illalla pitää venytellä kunnolla. Iltapäivällä menen lasten kanssa uimahallille (eri hallille tosin, se toinen on työmatkan varrella ja siellä toisella on paremmat lastenaltaat). Ehkä mulle alkaa kasvaa kidukset kuten kaloilla :-D
Tekisi mieli pyyhkiä pois kaikki vanhat postaukset. Mutta se ei poistaisi tosiasiaa: olen jälleen kerran lähtöruudussa, ja jälleen kerran se lähtöruutu on vähän kauempana maalista. Kevät. Joka v*tun kevät sama homma: liikaa duunia, liian vähän aikaa liikunnalle ja unelle, stressiä, painonnousua -> huonoa syömistä, huonoa nukkumista, huonoa tai ei ollenkaan liikkumista -> ei jaksa välittää mistään, saa tehtyä vain pakolliset (eli työt, mitenkäs kiltti tyttö muusta tinkisi) ja työuupumusta. Kaikki oireet viittasivat kilpirauhasen vajaatoimintaan, mutta täydellisten verikokeiden jälkeen mitään ei kuitenkaan ONNEKSI löytynyt. Hävettää myöntää, mutta tuloksia odotellessa hetken toivoin, että tauti löytyisi ja parin napin avulla paino alkaisi laskea ja olisin tyytyväinen itseeni. Se ei vaan mene niin, ja mieluummin olen PERUSTERVE. Se niistä selityksistä, en palaa niihin enää. Tiedän mitä tehdä. Pystyn siihen, kunhan pitkäjännitteisyys riittää. Pitkäjännitteisyyttä haen kir...
Kommentit
Lähetä kommentti