Siirry pääsisältöön

OMG :-o

Voi apua... Tiesin, että vaaka näyttäisi paljon, mutta että näin paljon :-/

81,0 kg

Mä ehkä kuolen! Siinä on 13 kg enemmän kuin pitäisi. Niinpä ryhdyin heti aamusta toimeen ja lähdin koiran kanssa metsälenkille klo 6.30. 40 min reipasta kävelyä kulutti 302 kcal. Enemmän oli syke kuntopuolella kuin rasvanpolttopuolella.

Aamulla join vain vettä (ei tuoremehua, jee!) ja söin banaanin. Lounaaksi hain salaattiainekset ja kaksi karjalanpiirakkaa. Olen niin turvoksissa, että sormia pakottaa :-/ Silmäpussit roikkuu tissien yläpuolella. Tän on oikeesti loputtava, nyt, lopullisesti!

MIKSI EI
- polveen sattuu liikunnan aikana ja jälkeen
- ... kirjoitan lisää tekosyitä heti kun keksin ...
-
-
-

MIKSI KYLLÄ
- iloisempi mieli
- parempi olo
- parempi esimerkki lapsille
- parempi jaksaminen
- vittuuntuminen itseen lakkaa
- eroon jäykkyydestä
- eroon polvikivusta - limapussintulehdus on rasitusvamma, uskon että painonpudotus auttaisi koska pitkätkään lepojaksot eivät ole auttaneet poistamaan kipua ja tuntemuksia
- eroon selkäkivusta - alaselkä huutaa kun istun pitkiä aikoja paikallaan - vaikka niinkuin töissä joka päivä :-/
- saa ostaa uusia, pienempiä vaatteita! vanhat räsyt ärsyttää, en ole ostanut kunnollisia uusia kun olen ajatellut että ihan kohta pienenen :-X



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyvä mieli :-)

1) Olen pysynyt tosi hyvin ruodussa syömisten kanssa. En ole kituuttanut ja ruoka on ollut monipuolista ja maistuvaa. Hedelmiä olen syönyt ehkä enemmän kuin alkuvuonna yhteensä :-D 2) Loma alkoi tänään! Luvassa viikko sporttailua talvisissa maisemissa. Ruokailut vähän jännittää, mutta eiköhän nekin hyvin mene kun muistaa kohtuuden - siis herkuissa. Ruokailu sinänsä ei ole ongelma, vaan jälkkärit ja herkut. Tänään laskeskelin kaloreita, vielä mahtuisi 350 kcal, otanko sipsejä vai oluen - päädyin ottamaan EN KUMPAAKAAN. Loma alkakoon vasta huomenna. Huomisaamuksi toivon alhaista vaakalukemaa, joka tsemppaisi minut pitämään hyvistä aikeista kiinni koko viikon.

Oppimiskäyrän kulmakertoimesta

Juttelin suunnilleen kuukausi sitten ammattilaisen kanssa siitä, miten painonpudotusta kannattaisi toteuttaa. Jojolaihdutus ei tee hyvää kropalle. Äkkinäiset kuurit eivät nekään tee hyvää, tulee yleensä korkojen kera takaisin. Olen onnistuneesti ollut herkkulakossa - mm. karkkia ja suklaata olin syömättä vuoden, kun vaan päätin, ja otin TOTAALIKIELLON käyttöön. En kuitenkaan voi olla totaalikiellossa loppuelämäni ajan, vaan minun on opittava normaali suhtautuminen herkkuihin. Palkitsen itseni herkuilla: olinpa reipas kun kävin lenkillä, nyt suklaata naamaan. Jos minulla on kotona karkkia, se tulee syötyä. Se kummittelee mielessä niin kauan, että syön sen (roskiinheittäminen ei ole koskaan ollut vaihtoehto...). Tällä hetkellä kotona ei houkutuksia ole, ei karkkeja tai keksejä tai maissilastuja. Ja siellä on ihmeen helppo olla. Useimmiten heti ruokailun jälkeen minun tekee mieli jotain makeata (ja kamalan usein olen sitä ottanut!). En tiedä mistä tämä tulee - juurihan tankka...

Stop wishing. Start doing.

Tekisi mieli pyyhkiä pois kaikki vanhat postaukset. Mutta se ei poistaisi tosiasiaa: olen jälleen kerran lähtöruudussa, ja jälleen kerran se lähtöruutu on vähän kauempana maalista. Kevät. Joka v*tun kevät sama homma: liikaa duunia, liian vähän aikaa liikunnalle ja unelle, stressiä, painonnousua -> huonoa syömistä, huonoa nukkumista, huonoa tai ei ollenkaan liikkumista -> ei jaksa välittää mistään, saa tehtyä vain pakolliset (eli työt, mitenkäs kiltti tyttö muusta tinkisi) ja työuupumusta. Kaikki oireet viittasivat kilpirauhasen vajaatoimintaan, mutta täydellisten verikokeiden jälkeen mitään ei kuitenkaan ONNEKSI löytynyt. Hävettää myöntää, mutta tuloksia odotellessa hetken toivoin, että tauti löytyisi ja parin napin avulla paino alkaisi laskea ja olisin tyytyväinen itseeni. Se ei vaan mene niin, ja mieluummin olen PERUSTERVE. Se niistä selityksistä, en palaa niihin enää. Tiedän mitä tehdä. Pystyn siihen, kunhan pitkäjännitteisyys riittää. Pitkäjännitteisyyttä haen kir...