Arki palasi ja työt alkoi. Eniten kaipasin kirkasvalolamppua, se saa nyt taas paistaa koko päivän pöydänkulmalla. Kotona oli helppo syödä juuri sitä mitä suunnitteli, mutta täällä töissä se ei olekaan niin yksinkertaista, ellei tuo omia eväitä. Niinpä kävin aamulla hakemassa pikapuuroa, raejuustoa, mehukeittoa ja lounaaksi pinaattikeittoa. Herkkuja täällä on tarjolla joka päivä, ja on helppo olla kun ei tarvitse ottaa. Ja palaverien jälkeen lokkiparvet pölähtää neukkareihin ja tuo lisää herkkuja työhuoneeseen. "Ei kiitos." Nyt ei sitten enää kerkiäkään joka päivä jumppailemaan, mutta koitan käydä joka toinen päivä ja sitten viikonloppuisin.
Paino sahaa eikä nyt jostain syystä laske, mutta kai se ennen pitkää tajuaa antaa periksi. Toisaalta, mitä jos mä vaan lopetan joka-aamuisen itseni punnitsemisen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti