Siirry pääsisältöön

Miten sujui loppuelämän ensimmäinen päivä?

Eka päivä on lopuillaan. Miten meni? (Miksi se muuten useimmiten on maanantai?)

Kirjasin syömiset Kiloklubiin, niitä kertyi 1.434 kcal edestä. Peruskulutuksen voitaisiin olettaa olevan noin 2.000 kcal, jolloin vajeeksi jää noin 500 kcal. Liikunnalla kulutin tänään yhden crossfit-tunnin verran, mutta niitä en laske, vaan se on extraa. Aika jees!

Aamulla olin laiska ja söin puuron sijaan ruisleipää (päällä aamupalasulatejuustoa, salaattia ja tomaattia) - ihan vaan siitä syystä, että mun puuronkeittokuppi oli likaisena, enkä viitsinyt sitä pestä. Puuronkeittokuppi on Tupperwaren MicroPlus, en suostu keittämään puuroa lautasella mikrossa. Yhden annoksen keittäminen hellalla kattilassa tuntuu energiantuhlaukselta. Treenin jälkeen Dietmixin palautusjuoma ja lounaaksi salaatti eilisten fajitasten jämistä, välipalaksi mansikkarahkaa ja illalla salaattia raejuuston ja tomaatin kanssa ja kaksi home made -sämpylää. Piilotin niihin pellanvansiemenrouhetta ja käytin sämpyläjauhoja, niin tuli kovin kuitupitoisia. Iltapalalle ei sitten jäänytkään kaloreita syötväksi. Vettä olen tänään juonut monta lasia!

Olen pallotellut sykemittarin hankkimista pari vuotta. Tänään oikeasti otin asiasta selvää, ja eihän sellainen mulle riittävä malli maksa kuin vajaan 100 euroa. Nyt on päätettävä enää väri :-) Uskon, että sykemittari motivoi minua liikkumaan, kun näen kuinka paljon kaloreita kuluu. Toivoakseni saan huomenna haettua mittarin, sitten lisää siitä!

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyvä mieli :-)

1) Olen pysynyt tosi hyvin ruodussa syömisten kanssa. En ole kituuttanut ja ruoka on ollut monipuolista ja maistuvaa. Hedelmiä olen syönyt ehkä enemmän kuin alkuvuonna yhteensä :-D 2) Loma alkoi tänään! Luvassa viikko sporttailua talvisissa maisemissa. Ruokailut vähän jännittää, mutta eiköhän nekin hyvin mene kun muistaa kohtuuden - siis herkuissa. Ruokailu sinänsä ei ole ongelma, vaan jälkkärit ja herkut. Tänään laskeskelin kaloreita, vielä mahtuisi 350 kcal, otanko sipsejä vai oluen - päädyin ottamaan EN KUMPAAKAAN. Loma alkakoon vasta huomenna. Huomisaamuksi toivon alhaista vaakalukemaa, joka tsemppaisi minut pitämään hyvistä aikeista kiinni koko viikon.
2 kommenttia
Lue lisää

Oppimiskäyrän kulmakertoimesta

Juttelin suunnilleen kuukausi sitten ammattilaisen kanssa siitä, miten painonpudotusta kannattaisi toteuttaa. Jojolaihdutus ei tee hyvää kropalle. Äkkinäiset kuurit eivät nekään tee hyvää, tulee yleensä korkojen kera takaisin. Olen onnistuneesti ollut herkkulakossa - mm. karkkia ja suklaata olin syömättä vuoden, kun vaan päätin, ja otin TOTAALIKIELLON käyttöön. En kuitenkaan voi olla totaalikiellossa loppuelämäni ajan, vaan minun on opittava normaali suhtautuminen herkkuihin. Palkitsen itseni herkuilla: olinpa reipas kun kävin lenkillä, nyt suklaata naamaan. Jos minulla on kotona karkkia, se tulee syötyä. Se kummittelee mielessä niin kauan, että syön sen (roskiinheittäminen ei ole koskaan ollut vaihtoehto...). Tällä hetkellä kotona ei houkutuksia ole, ei karkkeja tai keksejä tai maissilastuja. Ja siellä on ihmeen helppo olla. Useimmiten heti ruokailun jälkeen minun tekee mieli jotain makeata (ja kamalan usein olen sitä ottanut!). En tiedä mistä tämä tulee - juurihan tankka...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Stop wishing. Start doing.

Tekisi mieli pyyhkiä pois kaikki vanhat postaukset. Mutta se ei poistaisi tosiasiaa: olen jälleen kerran lähtöruudussa, ja jälleen kerran se lähtöruutu on vähän kauempana maalista. Kevät. Joka v*tun kevät sama homma: liikaa duunia, liian vähän aikaa liikunnalle ja unelle, stressiä, painonnousua -> huonoa syömistä, huonoa nukkumista, huonoa tai ei ollenkaan liikkumista -> ei jaksa välittää mistään, saa tehtyä vain pakolliset (eli työt, mitenkäs kiltti tyttö muusta tinkisi) ja työuupumusta. Kaikki oireet viittasivat kilpirauhasen vajaatoimintaan, mutta täydellisten verikokeiden jälkeen mitään ei kuitenkaan ONNEKSI löytynyt. Hävettää myöntää, mutta tuloksia odotellessa hetken toivoin, että tauti löytyisi ja parin napin avulla paino alkaisi laskea ja olisin tyytyväinen itseeni. Se ei vaan mene niin, ja mieluummin olen PERUSTERVE. Se niistä selityksistä, en palaa niihin enää. Tiedän mitä tehdä. Pystyn siihen, kunhan pitkäjännitteisyys riittää. Pitkäjännitteisyyttä haen kir...
5 kommenttia
Lue lisää