Koska lupasin jättää valituksen ja itseinhon yhteen postaukseen, tästä tulee myöteisten ajatusten teksti :-)
Otin tänäaamuna mittoja kropasta, jotta on sitten kuukauden päästä jotain mihin verrata edistymistä. Otin myös kuvat tavoitefarkuissa, joihin sovin hienosti seitsemän vuotta sitten. Sen jälkeen kehoni on käynyt läpi kaksi raskautta ja imetystä. Mutta raskauskiloja nämä eivät enää ole, hyvällä tahdollakaan - nuorimmainen on täyttänyt jo neljä vuotta. Mitat ja kuvat ovat Edistyminen-välilehdellä, ja sieltä löytyvät myös tavoitteet.
Kelailin näitä juttuja viime yönä kun en saanut nukuttua, ja tulin siihen johtopäätökseen, että olen itse suurin este painonpudotuksen onnistumisessa. Minulla on kannustusjoukot jos niin haluan, ja saan järjestettyä aikaa liikunnalle. Kapinoin kuitenkin itseäni vastaan jatkuvasti. Hoidan särmästi työt ja kodin, mutta laiminlyön itseäni ihan tietoisestikin pikkujutuilla. Siitä on päästävä eroon, on totuteltava ajatukseen, että "kehoni on temppelini" ja sitä on kohdeltava hyvin (sitä vastoin olen sisäistänyt liiankin hyvin ajatuksen "Ole itsellesi armollinen").
Niinpä tänä aamuna kuivaharjasin koko kehon ennen suihkua. Se tekee hyvää pintaverenkierrolle, ja parin viikon säännöllisen harjauksen jälkeen näkyvä selluliitti vähentyy. Koska peilissä näkyvä naama ei miellyttänyt, meikkasin pitkästä aikaa. Johan piristi! Ostin äskettäin pari uutta meikkikynää ja luomiväriä, ja niillä on kiva leikkiä.
Mitä muuta hyvää olen tehnyt tänään? En ole syönyt herkkuja vaan järkevästi oikeaa ruokaa! Ja kohta lähden heittämään pienen pyöräilylenkin.
Kyllä tämä tästä :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti