Siirry pääsisältöön

DOMS

AU AU AU! Joka askeleella sattuu! Olen ihan köppänä jo toista päivää "totuttelu"treenin jälkeen. Saa nähdä koska verryn sen verran että pääsen oikeasti treenaamaan :-o Eli Icepoweria kuluu, mutta ei se tunnu auttavan. Venyttelykään ei juuri tunnu helpottavan. Ei kai tähän auta kuin aika? Onneksi parissa viikossa helpottaa pahin kokovartalokipsi (siis kun pari viikkoa treenaa), sitten kipeytyy enää ne kohdat joita erityisesti rääkätään. Tälle on hieno termikin: viivästynyt lihaskipu eli Delayed Onset Muscle Sorenes.

Arki alkoi, ja arkeen kuuluu ruokailu työpaikalla. Suosin omia eväitä, koska jostain syystä vatsa tulee kipeäksi ruokalan sapuskoista. Salaattia voin syödä, mutta lämpimissä on jotain mikä ei sovi. Se on tosi kummallista, koska missään muualla en saa mitään oireita, toisaalta siis myös helposti vältettävissä. Välillä tehdään työkaverin kanssa vuorotellen lounaat molemmille. Kyllä maistuu paljon paremmalle toisen tekemä salaatti :-D Eilen mulla oli tosi luovasti mukana raejuustoa ja kurkkua, kun kaapissa ei vaan ollut muuta. Tänään tein kanaleivän ja sen kanssa porkkanaa ja kurkkua. Välipalaksi banaani. Vettä ja teetä koitan kitata pitkin päivää - saa mukavasti taukoliikuntaakin kun ravaa vessassa :-p

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyvä mieli :-)

1) Olen pysynyt tosi hyvin ruodussa syömisten kanssa. En ole kituuttanut ja ruoka on ollut monipuolista ja maistuvaa. Hedelmiä olen syönyt ehkä enemmän kuin alkuvuonna yhteensä :-D 2) Loma alkoi tänään! Luvassa viikko sporttailua talvisissa maisemissa. Ruokailut vähän jännittää, mutta eiköhän nekin hyvin mene kun muistaa kohtuuden - siis herkuissa. Ruokailu sinänsä ei ole ongelma, vaan jälkkärit ja herkut. Tänään laskeskelin kaloreita, vielä mahtuisi 350 kcal, otanko sipsejä vai oluen - päädyin ottamaan EN KUMPAAKAAN. Loma alkakoon vasta huomenna. Huomisaamuksi toivon alhaista vaakalukemaa, joka tsemppaisi minut pitämään hyvistä aikeista kiinni koko viikon.

Oppimiskäyrän kulmakertoimesta

Juttelin suunnilleen kuukausi sitten ammattilaisen kanssa siitä, miten painonpudotusta kannattaisi toteuttaa. Jojolaihdutus ei tee hyvää kropalle. Äkkinäiset kuurit eivät nekään tee hyvää, tulee yleensä korkojen kera takaisin. Olen onnistuneesti ollut herkkulakossa - mm. karkkia ja suklaata olin syömättä vuoden, kun vaan päätin, ja otin TOTAALIKIELLON käyttöön. En kuitenkaan voi olla totaalikiellossa loppuelämäni ajan, vaan minun on opittava normaali suhtautuminen herkkuihin. Palkitsen itseni herkuilla: olinpa reipas kun kävin lenkillä, nyt suklaata naamaan. Jos minulla on kotona karkkia, se tulee syötyä. Se kummittelee mielessä niin kauan, että syön sen (roskiinheittäminen ei ole koskaan ollut vaihtoehto...). Tällä hetkellä kotona ei houkutuksia ole, ei karkkeja tai keksejä tai maissilastuja. Ja siellä on ihmeen helppo olla. Useimmiten heti ruokailun jälkeen minun tekee mieli jotain makeata (ja kamalan usein olen sitä ottanut!). En tiedä mistä tämä tulee - juurihan tankka...

Stop wishing. Start doing.

Tekisi mieli pyyhkiä pois kaikki vanhat postaukset. Mutta se ei poistaisi tosiasiaa: olen jälleen kerran lähtöruudussa, ja jälleen kerran se lähtöruutu on vähän kauempana maalista. Kevät. Joka v*tun kevät sama homma: liikaa duunia, liian vähän aikaa liikunnalle ja unelle, stressiä, painonnousua -> huonoa syömistä, huonoa nukkumista, huonoa tai ei ollenkaan liikkumista -> ei jaksa välittää mistään, saa tehtyä vain pakolliset (eli työt, mitenkäs kiltti tyttö muusta tinkisi) ja työuupumusta. Kaikki oireet viittasivat kilpirauhasen vajaatoimintaan, mutta täydellisten verikokeiden jälkeen mitään ei kuitenkaan ONNEKSI löytynyt. Hävettää myöntää, mutta tuloksia odotellessa hetken toivoin, että tauti löytyisi ja parin napin avulla paino alkaisi laskea ja olisin tyytyväinen itseeni. Se ei vaan mene niin, ja mieluummin olen PERUSTERVE. Se niistä selityksistä, en palaa niihin enää. Tiedän mitä tehdä. Pystyn siihen, kunhan pitkäjännitteisyys riittää. Pitkäjännitteisyyttä haen kir...