Siirry pääsisältöön

Ei tästä kuulkaa tuu yhtään mitään

Hei, mä olen MiinusKymmenen ja mä olen herkkuriippuvainen.


On pakko alkaa totaalilakko, koska kohtuutta mulla ei ole. Olen paisunut kuin pullataikina loman aikana, antanut lipsua, ja se näkyy ja tuntuu.

Huoh.

Aloitetaanpa siis taas ihan alusta.

Nämä asiat on hyvin:
1) Treenit maistuu. Käyn lähes joka päivä ja sinne on kiva mennä, treenit on monipuolisia, hiki virtaa ja lihaksia pakottaa.

Ai, ei niitä hyvin olevia ollutkaan kuin yksi asia. Huoh. Eiku joo,

2) Nukun riittävästi.

Nämä asiat on pielessä:
1) Liian vähän vedenjuontia. Ei ollenkaan!
2) Liikaa hiilihydraatteja. Makaronilaatikkoa, mums mums. Kinkkukiusausta, nam nam.
3) Liikaa herkkuja. Joka hemmetin päivä jotain!
4) Ei välipaloja (paitsi niitä herkkuja) tai iltapaloja (paitsi niitä herkkuja).
5) VITUTTAA kun annoin kevään työn valua hukkaan ja olen lähtöpisteessä.
6) Jatkanko vielä?

Kiloklubin mukaan 12,5 kg:n tiputtamiseen menee 25 viikkoa. Montakos tänä vuonna on jäljellä?

Kommentit

  1. Anonyymi19. heinäkuuta 2013 klo 10.46

    Kaikille tulee joskus vastaavia, eihän kukaan ole mikään kone! :) Eikä noillä oikeastaan ole hirveästi merkitystä, jos ei anna olla. :) Paljon enemmän on väliä sillä, miten niistä jatkaa! Olet tullut jo tosi pitkälle! :)

    Varmaan viimeiset kymmenen vuotta olen minäkin aina asettanut itselleni aika- ja kilomääräisiä tavoitteita koskaan niihin pääsemättä. Kaikki meni hyvin "repsahdukseen" saakka. Usko ei riittänyt jatkaa, kun Tavoite tuntui niin suurelta ja mahdottomalta. Pysyvän muutoksen sain tehtyä vasta sitten, kun otinkin Tavoitteeksi tehdä päivittäin hyviä ruoka- ja liikuntavalintoja. Näin sain onnistua lähes joka päivä ja "repsahdusten" jälkeen ei ollut konsti eikä mikään jatkaa, kun edessä ei siintänyt toivotonta kilotavoitetta tietyssä ajassa, vaan pelkästään seuraava päivä ja sen valinnat. Tällä konstilla ei ollut vaikeaa saada aikaan "hyvän kierrettä." Alun perin toivottu lopputuloskin seurasi kuin itsestään - se ei enää ollut itsetarkoitus vaan mukava sivuvaikutus, jonka hyvät valinnat saivat aikaan. :)

    Tsemppiä jatkoon, en epäile yhtään, etteikö kovaa työtäsi palkittaisi!

    VastaaPoista
  2. MiinusKymmenen19. heinäkuuta 2013 klo 17.09

    Kiitos tsempeistä! Eilen kynsin aallonpohjassa, tänään näyttää vähän valoisammalta jo :-) Mua ärsyttää itessäni se, että sallin tollasen jojoilun, se ei voi olla terveellistä :-/

    VastaaPoista
  3. Neiti X22. heinäkuuta 2013 klo 13.20

    Heippa MiinusKymmenen. Tutulta kuulostaa kaikki...! Sun 1) kohta on oma kompastuskiveni. En meinaa millään saada itseäni liikkuaan, vaikka tiedän kuinka tärkeää se on. Uusi tsemppi on alkanut, ja tänään luvassa ensimmäinen treeni! :D

    Voimaa ja jaksamista!!!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyvä mieli :-)

1) Olen pysynyt tosi hyvin ruodussa syömisten kanssa. En ole kituuttanut ja ruoka on ollut monipuolista ja maistuvaa. Hedelmiä olen syönyt ehkä enemmän kuin alkuvuonna yhteensä :-D 2) Loma alkoi tänään! Luvassa viikko sporttailua talvisissa maisemissa. Ruokailut vähän jännittää, mutta eiköhän nekin hyvin mene kun muistaa kohtuuden - siis herkuissa. Ruokailu sinänsä ei ole ongelma, vaan jälkkärit ja herkut. Tänään laskeskelin kaloreita, vielä mahtuisi 350 kcal, otanko sipsejä vai oluen - päädyin ottamaan EN KUMPAAKAAN. Loma alkakoon vasta huomenna. Huomisaamuksi toivon alhaista vaakalukemaa, joka tsemppaisi minut pitämään hyvistä aikeista kiinni koko viikon.
2 kommenttia
Lue lisää

Oppimiskäyrän kulmakertoimesta

Juttelin suunnilleen kuukausi sitten ammattilaisen kanssa siitä, miten painonpudotusta kannattaisi toteuttaa. Jojolaihdutus ei tee hyvää kropalle. Äkkinäiset kuurit eivät nekään tee hyvää, tulee yleensä korkojen kera takaisin. Olen onnistuneesti ollut herkkulakossa - mm. karkkia ja suklaata olin syömättä vuoden, kun vaan päätin, ja otin TOTAALIKIELLON käyttöön. En kuitenkaan voi olla totaalikiellossa loppuelämäni ajan, vaan minun on opittava normaali suhtautuminen herkkuihin. Palkitsen itseni herkuilla: olinpa reipas kun kävin lenkillä, nyt suklaata naamaan. Jos minulla on kotona karkkia, se tulee syötyä. Se kummittelee mielessä niin kauan, että syön sen (roskiinheittäminen ei ole koskaan ollut vaihtoehto...). Tällä hetkellä kotona ei houkutuksia ole, ei karkkeja tai keksejä tai maissilastuja. Ja siellä on ihmeen helppo olla. Useimmiten heti ruokailun jälkeen minun tekee mieli jotain makeata (ja kamalan usein olen sitä ottanut!). En tiedä mistä tämä tulee - juurihan tankka...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Stop wishing. Start doing.

Tekisi mieli pyyhkiä pois kaikki vanhat postaukset. Mutta se ei poistaisi tosiasiaa: olen jälleen kerran lähtöruudussa, ja jälleen kerran se lähtöruutu on vähän kauempana maalista. Kevät. Joka v*tun kevät sama homma: liikaa duunia, liian vähän aikaa liikunnalle ja unelle, stressiä, painonnousua -> huonoa syömistä, huonoa nukkumista, huonoa tai ei ollenkaan liikkumista -> ei jaksa välittää mistään, saa tehtyä vain pakolliset (eli työt, mitenkäs kiltti tyttö muusta tinkisi) ja työuupumusta. Kaikki oireet viittasivat kilpirauhasen vajaatoimintaan, mutta täydellisten verikokeiden jälkeen mitään ei kuitenkaan ONNEKSI löytynyt. Hävettää myöntää, mutta tuloksia odotellessa hetken toivoin, että tauti löytyisi ja parin napin avulla paino alkaisi laskea ja olisin tyytyväinen itseeni. Se ei vaan mene niin, ja mieluummin olen PERUSTERVE. Se niistä selityksistä, en palaa niihin enää. Tiedän mitä tehdä. Pystyn siihen, kunhan pitkäjännitteisyys riittää. Pitkäjännitteisyyttä haen kir...
5 kommenttia
Lue lisää